RENKAAT TAKAAVAT OSALTAAN TURVALLISEN AJAMISEN

Renkaat ovat keskeisin auton ajo-ominaisuuksiin liittyvä turvallisuustekijä. Renkaat ovat olleet riskitekijänä joka seitsemännessä (15 prosentissa) henkilö- tai pakettiauton aiheuttamassa kuolonkolarissa 2000-luvulla. Rengasturvallisuus näyttäisi kohentuneen hieman yleistä liikenneturvallisuuskehitystä ripeämmin, sillä 1990-luvun alkupuolella rengasonnettomuuksien osuus oli vielä 18 prosenttia.

Renkaiden merkitys korostuu vaativissa ja nopeasti muuttuvissa kelioloissa. Kolme neljästä (71 prosenttia) renkaisiin liittyvästä onnettomuudesta tapahtuu lumisella, jäisellä tai vetisellä kelillä, vaikka useimmiten tieliikenneonnettomuudet sattuvat kuivalla tai paljaalla kesä-/talvikelillä. Lumisen tai jäisen kelin kuolonkolareista peräti 38 prosentissa arvioidaan renkailla olleen vaikutusta onnettomuuteen.

Talvirengaspakon aikana 2000-luvulla on sattunut vain kaksi kesärenkailla aiheutettua kuolonkolaria. Sen sijaan talven ensiliukkailla lokakuussa on sattunut kymmenen kesärengasonnettomuutta.

Onnettomuuksiin liittyy aina useita inhimillisiä käyttäytymiseen, ajoneuvoon tai liikenneympäristöön liittyviä riskejä. Jokin inhimillinen tekijä on joko välittömänä tai taustariskinä 98 prosentissa kuolonkolareista. Mukana on paljon näennäisesti ennalta arvaamattomia tekijöitä, joihin kuitenkin jokainen voi osaltaan vaikuttaa oikealla asenteella.

Laki edellyttää kesärenkailta vähintään 1,6 mm:n urasyvyyttä, mutta turvasuositus sadekelillä on vähintään neljä milliä. Jotkut ajavat talvirenkailla ympäri vuoden. Se onkin laillista myös nastarenkailla, jos nastat on poistettu. Talvirenkaat eivät kuitenkaan käyttäydy turvallisuuden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla märällä tienpinnalla, joten tätä ei voi suositella.

PITO PAHIMMILLAAN PIKKURILLIN VARASSA

Renkaan kosketuspinta tiehen voi kadota sadekelillä yllättäen lähes olemattomaksi. Sadekelitestien mukaan renkaan kosketuspinta tiehen pienenee dramaattisesti ajonopeuden kasvun ja renkaiden kulumisen myötä. Kämmenen kokoisten tassujen sijaan pito voi olla "pikkurillien varassa" jo tavallisilla matkanopeuksilla.

Renkaan suorituskyky romahtaa 4 millin jälkeen

Tekniikan Maailma (TM) selvitti kesällä 2005, miten renkaiden kuluminen vaikuttaa pitoon ja ajettavuuteen märällä tiellä. Test World Oy:n toteuttama sadekelitesti vahvisti aiempia käsityksiä dramaattisella tavalla. Neljän millin urilla renkaat toimivat vielä tyydyttävästi, mutta sen alle mentäessä märkäominaisuudet romahtavat täysin.
 
TM:n sadekelitestissä uutta, hyväkuntoista rengasta (urasyvyys 8 mm) verrattiin turvasuosituksen mukaiseen (4 mm) ja loppuunajettuun, huonokuntoiseen (1,6 mm) kesärenkaaseen. Kuluneisuuden vaikutusta testattiin kahdella erikokoisella rengasmallilla. Vesiliirtonopeuksia mitattiin 7-9 mm paksun vesikalvon päällä.

Vesiliirrossa auto plaanissa ja kuljettaja sokkona

Kun vettä on tiellä riittävästi ja ajonopeus ylittää tietyn rajan, ei renkaan pintakuvio enää ehdi syrjäyttää vettä pois renkaan alta. Vesiliirrossa kontakti renkaan ja asvaltin väliltä katoaa ja pito häviää täydellisesti. Vesiliirron välttämiseksi huonokuntoisilla renkailla pitäisi ajaa jopa 30 km/h hitaammin kuin hyvillä renkailla.

KESÄRENKAIDEN KUNTOKEHITYS HIIPUMASSA?

Autonrengasliiton kesärengastutkimuksen mukaan henkilö- ja pakettiautojen renkaiden kuntokehitys on tasaantunut. Syksyllä 2008 renkaiden kunnossa nähtiin hienoista hiipumista kymmenen vuoden positiivisen kehityskaaren jälkeen. Viime syksyn rengasratsioissa huonorenkaisten autojen osuus oli 13,5 prosenttia eli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta enemmän.
Henkilö- ja pakettiautojen kesärenkaiden kuntoa on tutkittu Suomessa syksystä 1997 lähtien Autonrengasliiton, Liikenneturvan ja poliisin järjestämien rengasratsioiden yhteydessä. Renkaita on tarkastettu vuosien varrella yhteensä yli 132 000 henkilö- tai pakettiautosta. Urasyvyyksiä on mitattu lähes 530 000 yksittäisestä renkaasta.

Syksyllä 2008 tarkastettiin 14 052 autoa 84 paikkakunnalla. Koko kuntoseuran
nan aikana rengasratsioita on pidetty 172 eri paikkakunnalla ja vuosittain kaikissa 20 maakunnassa.  Kattava tutkimusaineisto mahdollistaa myös alueellisen vertailun sekä renkaiden kuntokehityksen seurannan paikkakunta- ja maakuntakohtaisesti.

Useimmilla turvasuosituksen mukaiset renkaat

Huonorenkaisten (urasyvyydeltään 0-2 mm) autojen osuus on vähentynyt reilussa kymmenessä vuodessa 24,4:stä 13,5 prosenttiin. Laittomilla (alle 1,6 mm) kesärenkailla ajavien osuus on laskenut 8,7:stä nykyiseen 2,6 prosenttiin. Turvasuosituksen (vähintään 4 mm) mukaisilla kesärenkailla ajaa syksyisin jo kaksi kolmesta (68,1 %) autoilijasta.

Autokantaan suhteutettuna viime syksynä teillämme oli arviolta 405 000 huonoilla kesärenkailla varustettua henkilö- ja pakettiautoa. Huonorenkaisten autojen määrä näyttäisi vähentyneen kymmenessä vuodessa noin 120 000 autolla, vaikka samanaikaisesti autokanta Suomessa on kasvanut yli 850 000 autolla.

Syksyn 2008 kesärengastutkimuksessa menestyivät parhaiten Pohjanmaa, Kanta-Häme ja Kainuu. Huonoimmilla renkailla ajettiin Ahvenanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Huonorenkaisten autojen osuudet vaihtelivat Manner-Suomen maakunnissa 8,7 prosentista 18,8 prosenttiin.

Kuljettajat tuntevat renkaidensa kunnon luonnollisesti paremmin silloin, kun renkaat ovat suhteellisen uusia ja hyvässä kunnossa. Hyvillä kesärenkailla ajavista kolme neljästä tunsi renkaidensa kunnon, kun huonoilla renkailla ajavista osuus oli vain 26,7 prosenttia. Huonorenkaiset autoilijat muodostavat liikenteessä todellisen riskiryhmän.
 
Erityishuomiota rengastyyppiin ja -paineisiin
 
Viidellä paikkakunnalla tarkastettiin urasyvyyksien ohella myös rengastyyppi ja rengaspaineet. Yhteensä 1 636 auton otoksessa talvirenkaita tavattiin 6,4 prosentilla autoilijoista, kun pari vuotta aiemmin osuus oli lähes kymmenen prosenttia. Nastattomat talvirenkaat ovat täysin laillisia kesäkaudellakin, mutta niitä ei suositella ympärivuotiseen käyttöön.

Rengaspaineiden analysoinnissa keskityttiin samalla akselilla sijaitsevien renkaiden paine-eroihin. Viime syksynä vähintään 0,5 barin paine-eroja oli 6,7 prosentissa tarkastetuista henkilö- ja pakettiautoista.

Aiempien rengaspainetutkimusten mukaan joka viides autoilija ajaa suositukseen nähden vähintään puoli baria vajaapaineisilla renkailla.

Pidon ja auton hallinnan menettämisen lisäksi vesiliirtoon saattaa liittyä näkyvyyden katoaminen. Hyväkuntoisen renkaan pintakuvio imee suuren osan vedestä ja siirtää lopun hallitusti pois renkaan sivulle ja auton alle. Loppuunajetulla leveällä renkaalla auto "plaanaa" vesipatjan päällä, jolloin suurin osa vedestä roiskuu hallitsemattomasti eri suuntiin.
 
Jarrutusmatkat märällä pitenevät merkittävästi

Märällä asvaltilla auto pysähtyy hyvillä renkailla 80 km:n tuntinopeudesta alle 30 metrissä, kun se huonoilla renkailla jatkaa jopa 10 metriä kauemmaksi. Huonorenkaisen auton nopeus on vielä 40 km/h kohdassa, jossa auto pysähtyisi hyvillä renkailla. Renkaan märkäpito ja ajettavuus näyttävät romahtavan alle neljän millin urasyvyydessä.

Kuluneet talvirenkaat jatkoselvityksen hännillä

Tekniikan Maailma ja Test World Oy jatkoivat sadekelitestejään kesällä 2006, jolloin vertailuun otettiin mukaan myös kuluneita talvirenkaita. Monilla autoilijoillahan on tapana ajaa talvirenkaansa loppuun kesällä. Menettely on täysin laillista jopa nastarenkailla, kunhan nastat on poistettu. Urasyvyydeltään viiden milliin kuluneet nasta- ja kitkarenkaat jäivät odotetusti vertailun hännille kauas parhaiden kesärenkaiden taakse.

Jos kuluneita talvirenkaita verrataan kyseisessä testiosiossa parhaiten menestyneeseen uuteen kesärenkaaseen. Erot ovat merkittäviä sekä vesiliirtoherkkyydessä että märkäpidossa. Kahden eri sadekelitestin valossa puoliksi kulunut talvirengas näyttäisi olevan märkäominaisuuksiltaan yhtä huono kuin loppuunajettu kesärengas. Vanhoja talvirenkaita ei voi ajaa turvallisesti loppuun edes kesäkaudella.